— Hyvä! sanoi Athos, hyvä, Aramis veikkoseni! Me tiedämme sinun mielesi palavan luostari-elämään.
— Minä olen muskettisoturi vaan toistaiseksi, sanoi Aramis nöyrästi.
— Kyllä näkee ett'ei hän ole kaukaan saanut sanomia lemmityltänsä, sanoi Athos hiljaa; mutta mitäs siitä, se on meille tuttu asia.
— No, niin! sanoi Porthos, minun mielestäni on tässä varsin helppo keino.
— Mikä? kysyi d'Artagnan.
— Hän on luostarissa, niinhän sanoit? kysyi Porthos.
— Niin.
— No, niin kohta kuin piiritys on päättynyt, me ryöstämme hänet pois luostarista.
— Mutta ensin täytyy tietysti saada selville, missä luostarissa hän on.
— Se on totta, sanoi Porthos.