— Bravo! sanoi Porthos, sinä olet toden totta syntynyt kenraaliksi, Athos veikkoseni, ja kardinaali, joka luulee olevansa suuri sotaherra, on mitätön sinun verrallasi.
— Hyvät herrat, sanoi Athos, ei yhtään laukausta hukkaan, minä pyydän; ottakaa kukin oma miehenne.
— Minulla jo on, sanoi d'Artagnan.
— Minulla myös, sanoi Porthos.
— Samoin minulla, sanoi Aramis.
— No niin, laukaiskaa! huusi Athos.
Neljä laukausta kuuluivat yhtenä pamauksena, mutta neljä miestä kaatui.
Heti paikalla kuului rummun pärrytys ja pieni joukko lähestyi ryntäys-askelin.
Nyt seurasi laukaus laukauksen perästä ilman säännönmukaisuutta, vaan aina kumminkin yhtä huolellisesti tähdättynä; mutta ikäänkuin tuntien ystäväimme vähäisen lukumäärän, jatkoivat rochellelaiset ryntäystä yhä kiihkeämmässä vauhdissa.
Kolme laukausta kaatoi kaksi miestä, mutta jäännökset eivät sittenkään hiljentäneet kulkuansa.