— Kas tässä, rakas Athos veikkoseni, tämä on luonnollisesti sinulle tuleva.
Athos hymyili tuota tavallista, kaunista, miellyttävää hymyilyänsä.
— Ystäväni, Athokselle tämä on liian paljo, kreivi de la Fère'lle liian vähä. Pidä valtakirja omanasi; se on sinulle tuleva. Ah, Herra nähköön, sinä olet sen kylliksi kalliilla hinnalla ostanut!
D'Artagnan lähti nyt Athoksen luota ja meni Porthoksen luokse.
Hän tapasi Porthoksen komeaan loistavaan univormuun pukeutuneena, peilin edessä seisomassa.
— Ahaa, sanoi Porthos, vai sinä se olet, rakas ystävä! Kuinka sinun mielestäsi tämä puku minua somistaa!
— Verrattomasti, sanoi d'Artagnan, mutta minä tulen ehdottamaan sinulle toista, joka somistaa sinua paremmin.
— Mitä? kysyi Porthos.
— Muskettiluutnantin pukua.
D'Artagnan kertoi Porthoksellekin kardinaalin ja hänen välisen keskustelun ja sanoi, ottaen valtakirjan taskustaan: