— Tietänette, että hänelle on ennustettu hirveä kuolema?
— Tietääkseni ei hirveä, vaan pikainen.
— Ja kuitenkin lähdette sinne!
Filip hymyili ylevän ja vienon kauniina.
— Juuri siksi haluankin häneen liittyä, — vastasi hän.
Kuningatar vaipui taas rauhattomaan äänettömyyteensä ja Filip odotti jälleen kunnioittavasti. Marie-Antoinetten ylevä ja avomielinen luonne virisi uudestaan entistä rohkeampana. Hän nousi, astui nuoren miehen eteen ja lausui valkoiset käsivartensa ristissä rinnan yli:
— Miksi te matkustatte pois?
— Siksi, että matkustaminen on minusta niin hauskaa, — vastasi
Filip hiljaa.
— Mutta olettehan jo kerran kulkenut maailman ympäri, — sanoi kuningatar hetkeksi tämän sankarillisen tyyneyden eksyttämänä.
— Niin, Uuden maailman ympäri, madame, — vastasi Filip, — mutta en koko maailman.