»Sitä Saint-Honoré-kadun naista, kulkuvartion naista, tuntematonta, jonka vuoksi me, sinä ja minä, eilen illalla panimme päämme alttiiksi.»
»Ahaa, niin», sanoi Maurice, joka kyllä tiesi erinomaisesti, mitä ystävä tarkoitti, mutta ei ollut ymmärtävillään, »tuota tuntematonta naista».
»No niin, kuka hän oli?»
»En tiedä yhtään.»
»Oliko hän sievä?»
»Pyh!» sanoi Maurice pannen suunsa halveksivasti suppuun.
»Jokin naisparka, jonka rakastaja oli unohtanut saapua lemmenkohtaukseen.
… Ja heikko kun on mies,
On lempi meille ies.»
»Se on mahdollista», mutisi Maurice, jota tämä hänen aikaisempi ajatuksensa nyt kovasti loukkasi ja joka ennemmin olisi halunnut kauniin tuntemattomansa vehkeilijän, kuin rakastuneen naisen.
»Ja missä hän asuu?»