— Entäs jos me vielä tiistaina olemme samallaisessa asemassa kuin nytkin, niin mitä silloin on tehtävä? Oi, jumalani, jumalani!
— Mihinpä minä voisin ryhtyä ruhtinasta vastaan, kun minulla ei ole mitään oikeutta teitä puolustaa? Teidän täytyy alistua välttämättömään kohtaloonne.
— Oi, isäni, isäni! — huudahdin minä. Kreivi katseli minua terävästi.
— Te siis inhoatte minua kutakuinkin paljo? — virkkoi hän.
— Ooh, hyvä herra!
— Mutta mistä te siis saatatte moittia minua?
— Ah, en mistään, päinvastoin!
— Enkö ole ollut uskollinen kuin ystävä, kunnioittava kuin veli?
— Te olette kaikin puolin käyttäytynyt kuin kunnon mies.
— Enkö ole saanut omaa lupaustannekin?