— Naapuri parkaamme, joka on kuolemaisillaan.
— Lähetä sille tuopillinen hunajalla sekoitettua viiniä, — neuvoi
Gorenflot.
— Sitä en häneltä kylläkään kadehti, mutta hän tarvitsee pikemmin sielun kuin ruumiin ruokaa. Sinun on mentävä hänen luokseen.
— Luuletteko minun olevan siihen tarpeeksi valmistuneen, herra
Chicot? kysyi munkki hämillään.
— Sinäkö? En ole nähnyt sinulla siihen tehtävään olevan milloinkaan enemmän kutsumusta kuin juuri nyt. Sinun tulee johdattaa hänet oikealle tielle, jos hän on eksynyt harhaan. Sinun on näytettävä hänelle suorin tie paratiisiin, jos hän sitä vaan haluaa.
— Minä riennän hänen luokseen.
— Elähän! Odotahan vähän! Minun täytyy selittää sinulle miten sinun on meneteltävä.
— Mitä varten? Ikäänkuin minä en kahteenkymmeneen vuoteen olisi oppinut kutsumustani täyttämään!
— Kyllä hyvinkin, mutta sinun tulee täyttää ei ainoastaan oma kutsumuksesi, vaan myöskin minun tahtoni, jolta sinun on kysyttävä neuvoa.
— Teidänkö tahtonne?