— Teidän korkeutenne, — virkkoi Bussy heidän päästyään linnanpihalle, — pitäkää nyt puolianne ja muistakaa, että lupauksenne tulee täytetyksi. Minun täytyy täällä sillävälin keskustella pari sanaa erään henkilön kanssa.
— Jätätkö minut sitten, Bussy? — kysyi herttua levottomana, sillä hän olisi toivonut Bussyn olevan saapuvilla.
— Minun täytyy. Mutta olkaa varma siitä että kun ottelu käy kuumimmilleen, saavun minä paikalle. Huutakaa vaan lujasti, armollinen herra, niin että minä teidät kuulen, sillä ellen kuule teidän huutavan, en tietenkään saavu sinne kuninkaan puheille.
Kun nyt herttua astui drabanttisaliin, hiipi Bussy Jeannen seuraamana sisimpiin huoneisiin.
Bussy tunsi Louvren yhtä hyvin kuin oman palatsinsa. Hän nousi eräitä kivirappuja myöten, kulki parin tyhjän korridoorin halki ja pääsi viimein jonkinlaiseen eteishuoneeseen.
— Odottakaa minua täällä, — sanoi hän Jeannelle.
— Oi, Jumalani, jätättekö minut tänne yksikseni? — kysyi nuori nainen pelästyneenä.
— Se on aivan välttämätöntä, hyvä rouva. Minun täytyy ottaa selko tiestä ja hankkia teille sisäänpääsy.
6.
Vastanaineet. (Jatkoa).