Bussy meni suorastaan Henrik III:nen sänkykamariin, joka muinoin oli ollut Kaarle IX:nen asehuoneena. Silloin olivat jahtitorvet, pyssyt kirjat ja käsikirjoitukset tätä huonetta koristelleet. Henrik III oli sinne sen sijaan asetuttanut kaksi sametti- ja silkkipeitteistä sänkyä, aiheeltaan vallattomia tauluja, pyhäinjäännöslippaita, paavin vihkimiä pyhiä esineitä, itämaisia hajutyynyjä sekä sievosen valikoiman komeita floretteja.

Bussy tiesi varsin hyvin, ettei Henrik nyt ollut tässä huoneessa, koska tämä oli antanut audienssin veljelleen. Mutta yhtä hyvin hän tiesi myöskin sen että kuninkaan huoneen vieressä oli toinen huone sitä hänen suosikkiaan varten, joka kulloinkin sattui kuningasta enimmän miellyttämään. Ja kun Henrik oli ystävyytensä puolesta ylen vaihettelevainen ruhtinas, niin olivat tässä huoneessa eri aikoina saaneet olla vuorotellen Maugiron, d'O, Schomberg, d'Epernon ja Quélus, ja tällä kertaa piti siellä, mikäli Bussy arveli, asuntoaan Saint-Luc, jota kohtaan, kuten olemme nähneet, kuninkaan hellyys oli käynyt mm voimakkaaksi, että hän oli hennonnut riistää tuon nuoren, miehen tämän vaimolta.

Seikka oli se, että Henrik III, tämä merkillinen luonne, tämä samalla kertaa pikkumainen, syväajatuksinen, pelkuri ja urhoollinen ruhtinas, joka aina oli ikävystynyt, unelmoiva ja levoton, tarvitsi alituista huvia, retkeilyjä, naamiohuveja ja vehkeilyjä; öisin valoa, iloista rattoisuutta, rukouksia ja hurjasteluja. Hänen olisi pitänyt syntyä jossain itämaisessa kaupungissa orjien, eunukkien, filosofien ja sofistein pariin; hänen hallituksensa olisi silloin tullut huomatuksi hentomielisistä irstailuista ja ennen tuntemattomista hullutuksista, muistuttaen sekä Neroa että Heliogabalusta.

Kun Bussy ei epäillytkään tapaavansa täällä Saint-Luc'in, koputti hän näihin huoneisiin vievän eteisen ovelle.

Vartiossa oleva kapteeni avasi oven.

— Herra de Bussy! — huudahti hän kummastuneena.

— Niin, juuri minä itse, paras herra de Nancey, — vastasi Bussy. —
Kuningas haluaa puhutella herra de Saint-Lucia.

— Hyvä on, — vastasi kapteeni. — Siitä ilmoitetaan herra de
Saint-Lucille.

— Mutta mitä herra de Saint-Luc parka sitten tekee? — jatkoi Bussy.

— Hän leikkii Chicot'in kanssa, armollinen herra, odotellessaan kuningasta, joka on mennyt vastaanottosaliin.