— Kuninkaalta.
— Eihän hänen majesteetiltaan sovi kysyä?
— Joutavia! Se riippuu siitä, miten kysymys tehdään.
— Minä koetan. En voi jäädä tällaiseen epävarmuuteen.
Kreivi meni kuninkaan virkahuoneeseen.
— Kuningas on mennyt Anjoun herttuan luo, — sai hän vastaukseksi.
— Anjoun herttuan luo! — toisti kreivi ja katsahti Chicotiin. —
Prinssi ei siis olekaan kuollut?
— Hm! — murahti gascognelainen. — Luulenpa, ettei siitä paljo puutukkaan.
Kreivi ei oikein tiennyt, mitä hänen pitäisi uskoa. Näytti siltä, että Anjoun herttua ei olisi poistunut Louvresta. Eräät kuulemansa lausunnot vielä sitä otaksumista vahvistivat. Mutta kun hän ei tiennyt varsinaista syytä prinssin poissaoloon, niin se poissaolo häntä äärettömästi ihmetytti.
Kuningas oli tosiaankin lähtenyt Anjoun herttuan luo.
Ylihovijahtimestarin täytyi siis jäädä odottelemaan etuhuoneeseen.