— Niin oletkin, raukka! — huusi Monsoreau. — Niin, sänkykamarisuosikki, vedä miekkasi esille!
— Vaivautunette kai siirtymään yli muurin, herra Monsoreau. Sen takana olemme puolueettomalla alueella.
— Mitä minä siitä välitän?
— Mutta minäpä välitän siitä. Minä en tahdo surmata teitä omassa kodissanne.
— Hyvä on! — sanoi Monsoreau ja alkoi kiivetä muurille.
— Varokaa itseänne! Nouskaa varovasti, kreivi. Tuo kivi tuossa näyttää kovin epävarmalta. Sitä on epäilemättä paljo käytetty. Elkää loukatko itseänne! Minä tulisin siitä kovin pahoilleni.
Saint-Luc alkoi nyt vuorostaan kavuta muurin yli.
— No niin, alahan joutua! — huusi Monsoreau, vetäen miekkansa.
— Ja minä kun matkustin tänne maalle huvittelemaan, — murahti itsekseen Saint-Luc. — Onpa tämä hieman omituista huvittelua!
25.