— Niin mainitsin. Kuinka voitte?
— Paljo paremmin, armollinen herra. Voin kävellä ilman vaivaa ja kahdeksan päivän kuluttua toivon olevani ihan terve.
— Lääkärinnekö teille sitten on suositellut tätä Bastiljin ilmaa? — kysyi prinssi, äänessään mitä luonnollisin sävy.
— Niin, armollinen herra.
— Ettekö viihtynyt hyvin edellisessä asunnossanne?
— En, armollinen herra. Siellä kävi liian paljo ihmisiä, ja se teki paikan rauhattomaksi.
Kreivi pani noihin sanoihinsa erityisen painon, mutta prinssi ei ollut sitä huomaavinaan.
— Mutta teillähän ei ole täällä minkäänlaista puutarhaa?
— Puutarhaa ei tarvitakaan, teidän korkeutenne?
— Missä siis kävelette?