— Vielä yksi asia, sanoi majuri. — Tiedätte, että minulla ei ollut mukanani muuta kuin ne kaksituhatta frangia, jotka ystävällinen apotti oli minulle antanut. Niistä rahoista olen suorittanut matkakulut ja…
— Ja tarvitsette rahaa … sen kyllä ymmärrän, herra Cavalcanti. Jotta summa tulisi tasaiseksi, niin tässä on kahdeksan tuhannen frangin seteliä.
Majurin silmät kiiluivat.
— Olen teille siis vielä velkaa neljäkymmentätuhatta, sanoi
Monte-Cristo.
— Tahtooko teidän ylhäisyytenne kuitin? sanoi majuri pistäen setelit takkinsa sisätaskuun.
— Se on tarpeetonta, vastasi Monte-Cristo.
— Voidaksenne tehdä tilityksen apotti Busonille.
— Annatte kuitin koko summasta, kun saatte nuo neljäkymmentätuhatta.
Muut varokeinot ovat tarpeettomia rehellisten ihmisten kesken.
— Niin, se on totta, sanoi majuri, — rehellisten ihmisten kesken.
— Nyt vielä viimeinen sana, herra markiisi. Sallittehan minun antaa teille pienen neuvon?