Nyt näyttäysi myös pienellä kummulla hiukan edelläpäin vihollisarmeijasta lyhytkasvuinen ja kömpelö mies, jonka ympärillä seisoi muutamia upseereja. Hän suuntasi kaukoputkensa ryhmään, jossa kuningas oli.
"Tunteeko teidän majesteettinne omakohtaisesti tuon miehen?" kysyi
Aramis.
Kaarlo hymyili.
"Siinä on Cromwell", hän vastasi.
"Painakaa siis otsalle päähineenne, sire, jottei vaihdos pistäisi hänen silmäänsä."
"Voi", virkkoi Atos, "olemme menettäneet paljon aikaa."
"Ei siis muuta kuin määräys", sanoi kuningas, "ja lähtekäämme."
"Annatteko te sen, sire?" kysyi Atos.
"En, minä nimitän teidät kenraaliluutnantikseni", vastasi kuningas.
"Kuulkaa siis, loordi Winter", lausui Atos. "Suvaitkaa etääntyä, sire, sillä meidän puhelumme ei koske teidän majesteettianne."