[79] Popilius Laenas oli Rooman konsulina v. 173 e.Kr. Senaatti lähetti hänet vaatimaan Syrian kuningasta Antiokhos Epifanesta luopumaan valloitushommista Egyptissä. Kuningas pyysi miettimisaikaa; roomalainen piirsi käskevän sävyisenä hänen ympärilleen hiekkaan ympyrän ja sanoi: "Ennen kuin astut tästä kehästä, anna minulle vastaus viedäkseni senaatille." Se lujuus lopetti aasialaisen verukkeet. Suom.
[80] Säännöttömässä elämässä Orleansin herttua oli yleensä sikäli säännöllinen, että hänen aamutunneille jatkuva hurjastelunsa alkoi kello kuudelta illalla, eikä hänelle sitten saanut millään ehdolla esitellä asioita ennen kuin seuraavana päivänä.
[81] Regentin tytärsarjasta toinen järjestyksessä ja sen varsinainen kaunotar, teki sitten piankin täyden luostarilupauksen ja kuoli Chellesin abbedissana. Häntä mainitaan miehisistä harrastuksistaan; lemmenseikkailuja tiedettiin hänelläkin olleen. Suom.
[82] Lyhyt uskonoppi.
[83] Kreikankielen alkeet. Suom.
[84] Ludvig XIV:n uudistamat sortotoimet hugenotteja vastaan ja Nantesin ediktin kumoaminen markiisitar de Maintenonin vaikutuksesta 1685 eivät ainoastaan aiheuttaneet laajaa maastamuuttoa, vaan myös sorrettujen pakoa Sevennien vuoriseuduille, missä he pitivät urheasti puoliaan ja Espanjan perimyssodan aikana liittyivät valtakunnan vihollisiinkin (ns. kamisardikapina).
[85] Bourbon-Orleansin sukuhaaran päämiehen vanhimman pojan arvonimi, jota siis isänsä eläessä käytti sittemmin Orleansin herttuaksi ja Ranskan hallituksenhoitajaksi tullut Philippe. Suom.
[86] François Henri de Montmorency, Luxemburgin herttua (1628-95), Ranskan marski ja Ludvig XIV:n viimeinen huomattava sotapäällikkö toisessa koaliitiosodassa ja Pfalzin sodassa.
[87] Paikkakunta Liègen maakunnassa Belgiassa, mainitaan Pfalzin sodan historiassa ranskalaisten suuresta voitosta 1693. Suom.
[88] Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna Monsieur oli bourbonilaiskautena kuninkaan lähinnä nuoremman veljen tavallinen mainintamuoto, tässä tapauksessa siis Ludvig XIV:n veljen, Orleansin herttuan (Philippe I:n), jonka ensimmäinen puoliso, Englannin kuninkaan Kaarle I:n tytär Henriette kuoli 1670. Regentti (Philippe II) syntyi Monsieurin jälkimmäisestä avioliitosta. — Ranskan hovissa liikkui myrkytysjuoruja liiemmälti; kauniin ja keimailevan Henrietten lienee tosiasiallisesti vienyt hautaan vatsakalvontulehdus.