"Tiedät kai jo, mitä jutusta seurasi?"
"Mistä jutusta?"
Ukko kääntyi ikäänkuin nähdäkseen, oliko joku kuulemassa.
"Voitte puhua, ei täällä kukaan kuuntele", sanoi Filip.
"Tarkoitan sitä tanssiaisjuttua."
"Ymmärrän vielä vähemmän."
"Tarkoitan oopperanaamiaisia."
Filip punastui, ja ovela ukko huomasi sen.
"Varomaton", sanoi hän, "sinä hääräät kuin huonot merimiehet: kohta kun on myötätuuli, annetaan mennä täysin purjein. Istuppa tuohon penkille ja kuuntele siveyssaarnaani; minulla on jotakin hyvää."
"Pyydän kuitenkin…"