"Auttakaa!" huusi tämä, johon jo tarttui Olivan rakastaja, portugalilaisen samalla kiristäessä kurkusta.
Mutta juuri kun molemmat johtomiehet aikoivat panna tuomionsa täytäntöön, ilmoitti heille soittokello alikerrasta, että oli tullut vieras.
"Päästetään irti", ehdotti don Manuel.
"Ja suorittakoon tehtäviään", sanoi Beausire.
"Toverit saavat tämän tietää", uhkasi päällysmies järjestäen pukuaan.
"Sanokaa vain, sanokaa mitä tahansa; me kyllä osaamme vastata."
"Herra Böhmer!" huusi alhaalta portinvartija.
"No se ratkaisee asian, rakas päällysmies", sanoi Beausire, tuupaten vastustajaansa niskaan.
"Eikä tarvitse enää kiistellä sadasta tuhannesta livrestä, ne kun katoavat herra Böhmerin mukana. Kas niin, olkaapas nyt oikein kauniisti toimessanne!"
Kamaripalvelija poistui nuristen ja tekeytyi taas nöyrän näköiseksi saattaakseen säädyllisesti herra hovihankkijaa lähettilään luo. Jäätyään kahden, ennenkuin Böhmer tuli, ehtivät Beausire ja portugalilainen iskeä toisilleen silmää yhtä merkitsevästi kuin äsken.