"Herra apotti", sanoi hän astuen vielä askeleen taapäin, "olen rauhallinen lähettiläs, sovun sanansaattaja; tulen…"
"Sinä tulet ryöstämään aseita minulta, niinkuin rikostoverisi tyhjensivät Invalidin."
"Josta heitä Pariisissa paljon kiitettiin", sanoi Pitou.
"Mutta josta täällä saat palkaksesi pampusta", sanoi apotti.
"Mutta, herra Fortier", sanoi Pitou, joka varsin hyvin tunsi tuon ruoskan entisten kokemuksiensa perustuksella, "ettehän toki näin loukkaa ihmisen oikeutta."
"Sen saat nähdä, senkin konna! Odotahan."
"Herra apotti, minua suojaa lähettilään asema."
"Odotahan!"
"Herra apotti! Herra apotti!! Herra apotti!!!"
Pitou oli takaperoa joutunut portille asti, mutta tässä hänen täytyi joko taistella tai paeta. Paetakseen täytyi hänen avata portti ja avatakseen täytyi kääntyä.