"Pitää huolta minusta! Mutta minä sanon, että minusta ei saa pitää huolta!" huusi nuori oppilas kalpeana ja tapellen palvelijoiden kanssa, jotka väkisin veivät häntä pois.
"Päästäkää minut sisään", sanoi Billot, "niin kyllä rauhoitan hänet."
Joukko antoi tilaa. Maanviljelijä kiskoi järjestään Ange Pitouta, ja molemmat astuivat koulun pihaan. Kolme neljä kaartilaista ja kymmenkunta vahtia oli portilla vartioimassa ja estämässä oppilaita lähtemästä. Billot meni suoraa päätä Sebastienin luo ja ottaen kyhmyisiin käsiinsä hänen valkoiset ja hienot kätensä sanoi:
"Sebastien, tunnetko minut?"
"En."
"Olen isäntä Billot, isänne tilanhoitaja."
"Nyt minä tunnen teidät."
"Ja tunnetko tätä poikaa?" jatkoi Billot osoittaen seuralaistaan.
"Sehän on Ange Pitou", sanoi poika.
"Niin, Sebastien, minä se olen."