Kuinka voisikaan hän nyt enää kieltää mitään siltä, joka on lahjoittanut kruununperillisen.
Eikä siinä vielä kaikki; kuningas on hyvä velikin. Tunnettehan, kuinka Beaumarchais uhrattiin Provencen kreivin vuoksi, vaikka kuningas ei rakastanutkaan tätä kuivakiskoista lukumies-veljeänsä.
Kuningas on niin hyvä, kuningatar on niin hyvä 121
Mutta sen sijaan hän rakastaa paljon Artoisin kreiviä, nuorinta veljeä, komeaa ranskalaisen aatelismiehen esikuvaa.
Hän rakastaa tätä niin paljon, että jos hän joskus kieltää jotakin kuningattarelta, Artoisin kreivin tarvitsee vain liittyä kuningattareen, eikä kuningas voi enää mitään evätä.
Tämän vuoksi pääsevätkin herttaiset henkilöt hallitsemaan. Herra de Calonne, maailman kaikkein herttaisin mies, on valtionvarain ylijohtaja. Hän sanoo kuningattarelle:
"Madame, jos se on mahdollista, niin se on jo kuin toteutunut; jos mahdotonta, niin sen pitää toteutua."
Tästä päivästä alkaen, jolloin tämä ihastuttava vastaus kiertää Pariisin ja Versaillesin salongeissa, avataan jälleen punainen kirja, jonka jo pelättiin pysyvän suljettuna.
Kuningatar ostaa Saint-Cloudin. Kuningas ostaa Rambouilletin.
Kuninkaalla ei enää ole suosikkeja, vaan kuningattarella: sisarukset Diane ja Jules de Polignac maksavat Ranskalle yhtä paljon kuin Pompadour ja Dubarry.