Eräänä aamuna, huhtikuun 26 päivänä, viisi päivää ennen säätyjen kokoonkutsumista, on muuan nimi kaikkien huulilla. Tähän nimeen liitetään mitä pahimmat kirosanat, sitäkin vihaisemmin, kun se kuuluu työmiehelle, joka on rikastunut. Réveillon, niin vakuutetaan, Réveillon, Saint-Antoinen esikaupungissa olevan kuuluisan paperitehtaan johtaja, Réveillon on sanonut, että työmiesten päiväpalkka pitäisi alentaa seitsemäänkymmeneen viiteen centimeen. Se olikin totta. Hovi, lisättiin, aikoi antaa hänelle mustan nauhan, Pyhän Mikaelin ritarikunnan merkin. Se taasen oli järjetöntä puhetta. Mellakoihin liittyy jokin hupsu juttu. Ja huomattava on, että etenkin tällaisista huhuista saa suoranainen vallankumous yllykkeensä ja voimansa.
Kansa tekee nuken, antaa sille nimeksi Réveillon, koristaa mustalla nauhalla, sytyttää sen tuleen Réveillonin oman oven edessä ja polttaa sen lopullisesti Kaupungintalon torilla, kunnallisten viranomaisten silmien edessä, heidän katsellessaan.
Kun tästä ei koidu rangaistusta, käy kansa uskaliaammaksi. Se julistaa, että seuraavana päivänä, kun Réveillon ensin on kuvan muodossa tuomittu, kansa ottaa hänet itsensä käsiteltäväkseen.
Tämä on suoranainen haaste hallitusvallalle.
Hallitusvalta lähetti kolmekymmentä ranskalaista kaartilaista, tai niitäkään ei hallitusvalta lähettänyt, vaan eversti de Byron.
Nämä kolmekymmentä kaartilaista saivat katsella tätä suuripiirteistä kaksintaistelua, jota eivät kyenneet estämään. He näkivät, kuinka tehdas ryöstettiin, huonekalut heiteltiin ikkunoista, kaikki rikottiin, kaikki poltettiin. Tässä sekamelskassa varastettiin 500 kulta-louisdoria.
Juotiin viinit kellareista, ja kun ei enää ollut viiniä, ryypiskeltiin tehtaan värit, joita luultiin viiniksi.
Koko 27 päivä kului tähän hurjuuteen.
Noiden kolmenkymmenen sotilaan avuksi lähetettiin ranskalaisesta kaartista muutamia komppanioita, jotka ensin ampuivat tyhjiä laukauksia ja sitten täysiä. Kaartilaisiin liittyivät illalla herra de Bezenvalin sveitsiläiset.
Sveitsiläiset eivät ota vallankumousta leikin kannalta. He unohtivat luodit patruunoihin, ja kun sveitsiläiset ovat luonnostaan metsästäjiä, ammuttiin parikymmentä ryöstäjää kuoliaaksi.