Kolmas sääty oli odottanut kauan ja murisi. Entisten säätykokousten aikana se piti puheensa polvistuneena.
Nyt ei voitu saada kolmannen säädyn puheenjohtajaa polvistumaan. Päätettiin, ettei kolmas sääty pitäisikään puhetta.
Toukokuun 5 päivän istunnossa kuningas pani hatun päähänsä ja aatelisto myös. Kolmas sääty tahtoi menetellä samaten, mutta silloin kuningas paljasti päänsä. Mieluummin hän oli avopäin kuin näki kolmannen säädyn hattupäisenä edessään.
Kesäkuun 10 päivänä Siéyès tuli kokoukseen. Hän näki siellä olevan melkein yksinomaan kolmanteen säätyyn kuuluvia. Papisto ja aatelisto kokoontuivat muualla.
"Leikatkaamme köysi poikki", sanoi Siéyès; "on jo aika."
Ja Siéyès ehdotti, että aateliston ja papiston oli saavuttava ehdottomasti tunnin kuluessa.
"Elleivät he saavu, niin poissaolevat saavat tyytyä läsnäolevien päätökseen."
Saksalainen ja sveitsiläinen armeija ympäröi Versaillesin. Kokonaisen patterin kanuunat oli suunnattu kokousta kohden.
Siéyès ei tästä piitannut. Hän välitti vain siitä, että kansa näki nälkää. "Mutta eihän kolmas sääty yksinään voi muodostaa säätykokousta", huomautti joku Siéyèsille.
"Sitä parempi", vastasi Siéyès, "silloin se muodostaa kansalliskokouksen."