"Mitä! Lasketteko leikkiä?" sanoi esimies.
"En, minä en laske leikkiä", vakuutti Billot.
Hän tarttui molemmin käsin Flessellesin kaulukseen ja sanoi:
"Avaimet tänne heti, tai huudan miehet avukseni."
Flesselles kävi kalmankalpeaksi. Hän puristi huulensa ja hampaansa kouristuneesti yhteen, mutta hänen äänensä ei vähääkään muuttunut, vaan säilytti ivallisen sävynsä.
"Toden totta, teette minulle suuren palveluksen ottamalla tuon ruudin. Annan siis teille avaimet, niinkuin haluatte. Muistakaahan vain, että olen teidän ylin virkamiehenne, ja jos muiden läsnäollessa tekisitte minulle, mitä teette kahden kesken, niin tunnin päästä olisivat kaupungin vartijat hirttäneet teidät. Te tahdotte siis ehdottomasti saada tuon ruudin?"
"Tahdon", vastasi Billot.
"Ja itsekö sen ja'atte?"
"Minä itse."
"Milloin?"