"Juuri tätä!" huudahti tohtori tarttuen luetteloon. Hän luki äsken mainitsemamme sanat.
"Ja nyt katsokaamme, mistä vangitsemiskäsky on tullut."
Ja hän etsi reunakirjoitusta.
"Necker!" huudahti hän; "minut on vangittu ministerin allekirjoittaman käskyn mukaan, ystäväni määräyksestä! Tässä piilee varmasti jotakin."
"Onko Necker ystäviänne?" kysyi joukko kunnioittavasti, sillä muistammehan, millainen vaikutus tällä nimellä oli kansaan.
"On, on, ystäväni, sen väitän", sanoi tohtori, "ja olen varma siitä, että Necker ei tiennyt minun olevan vankilassa. Mutta minä menen häntä tapaamaan, ja…"
"Tapaamaanko? Minne?" kysyi Billot.
"Versaillesiin tietysti."
"Herra Necker ei ole Versaillesissa, hän on maanpaossa."
"Missä?"