"Olipa siinä hiukan vaivaakin", sanoi Billot. "Isänne oli monien lukkojen takana, ja täytyi panna toimeen kaikenlaista hävitystä, ennenkuin hänet sai sieltä selville."
"Sebastien", kysyi tohtori hiukan levottomana, "kai terveytesi on hyvä?"
"On, isä", vastasi poika, "vaikkakin tapaatte minut sairashuoneesta."
Gilbert hymyili.
"Kyllä tiedän, miksi olet täällä", sanoi hän.
Poika hymyili vuorostaan.
"Sinulta ei kai puutu mitään täällä?" jatkoi tohtori.
"Ei mitään, ja siitä saan kiittää teitä."
"Minä annan saman neuvon kuin ennenkin, saman ja ainoan: ahkeroitse."
"Kyllä, isä."