"Ja teille ei ole vielä jäänyt juuri mitään hyötyä virka-asemastanne?"
"Ei, monseigneur, asiani ovat tosiaan olleet niin surkealla kannalla, että kun nuo ylimääräiset tulot alkuaan arvioitiin viiteenkymmeneentuhanteen livreen, en ole luonnoltani kyennyt niitä lisäämään, jättääkseni itsellenikin osuutta. Sitä juuri herra d'Artagnan eilen illalla ihmetteli."
"Ahaa!" virkahti Aramis, silmissään välähdys, joka kuitenkin heti sammui; "te olette eilen puhellut d'Artagnanin kanssa!… Miten se rakas ystäväni jakselee?"
"Mainiosti."
"Ja mitä hänelle sanoitte, herra de Baisemeaux?"
"Huomautin vain", jatkoi kuvernööri, oivaltamatta kavaltaneensa mitään salaisuutta, "että pidän vangeilleni liian hyvää ruokahoitoa."
"Paljonko teillä onkaan sellaisia hoidokkeja?" tiedusti Aramis huolettomasti.
"Kuusikymmentä."
"Kas vain, onpa sitä siinäkin!"
"Voi, monseigneur, entisinä vuosina täällä istui väliin kaksisataakin."