"No, uudesta ensiksikin."
"Se kaikki — kannut, pikarit ja kannelliset kulhot, maustekalustot rasioinensa, makeisvasut ja hedelmäveitset — maksoi rouva markiisittarelle kuusikymmentätuhatta livreä."
"Hyväinen aika, eikö enempää?"
"Piditte laskuani silloin hyvinkin suurena…"
"Se on totta, se on totta! Nyt muistan, että se tuntuikin minusta ensin kalliilta; siinä oli kai työ arvioitu korkealle?"
"Niin, madame; siinä oli runsaasti kaiverrusta, pakotusta, uusia sommitelmia."
"Minkä verran tuli työn osalle hinnasta? Älkää arastelko."
"Se nosti metalliarvoa kolmanneksella, madame. Mutta…"
"Ja sitten se toinen kalusto, vanhat kulta-astiat, jotka mieheni lahjoitti?"
"No, niissä ei tekotapa ole niin huoliteltua yksityispiirteiseksi. Alkuperäiseksikin arvoksi jää vain kolmekymmentätuhatta livreä."