"Kuinka pian luulisitte saavanne sen kaupan syntymään?"
"Kolmen päivän kuluessa."
"No niin, loput voitte saada menemään yksityishenkilöille. Niinpä voinettekin laatia kanssani suoranaisen kauppasopimuksen, jossa maksu määrätään suoritettavaksi neljän päivän kuluessa."
"Madame, madame, malttakaa toki hiukan, minä pyydän… Menetätte suotta satatuhatta livreä, jos pidätte kiirettä sen sijaan että antaisitte minun vain välittäjänä myydä jalokivet vähitellen."
"Uhraan kaksisataatuhatta, jos käy tarpeelliseksi. Tahdon saada kaikki kuntoon jo täksi illaksi. Tehkää päätöksenne."
"Suostunhan kauppaan, rouva markiisitar… En tahdo salata, että voitan tässä viisituhatta pistolia."
"Sitä parempi! Miten saan rahat?"
"Lähemmin ajatellessani voin haalia ne kokoon vielä tänään — osittain kullassa, mutta enimmäkseen on minun tarjottava Lyonin pankin seteleitä, jotka herra Colbert lunastaa."
"Olkoon seteleinä", vahvisti markiisitar. "Menkää nyt vain kiireesti järjestämään maksun suoritus."
"Kyllä madame, mutta suvaitkaa vielä…"