"Voi, sire", vastasi hän, "suvaitkaa suoda minulle anteeksi, etten voi tällä kertaa olla mukana; olin juuri aikeissa lähettää teidän majesteetillenne sanan, etten jaksa tänään."
"Mitä!" kysyi kuningas hieman ihmettelevällä äänellä; "ettehän voine pahoin?"
"Kyllä, sire."
"Kutsutankin sitten lääkärinne."
"Ei, lääkärit eivät voi minua auttaa."
"Te peloitatte minua!"
"Sire, tahdon pyytää teidän majesteetiltanne lupaa palata Englantiin."
Kuningas liikahti kiivaasti.
"Englantiin! Puhutteko tosiaan mitä ajattelette, madame?"
"Puhun pakostakin vastoin sydäntäni, sire", vastasi Henrik IV:n tyttärentytär lujasti, ja hän sai kauniit mustat silmänsä salamoimaan. "Niin, minua surettaa tehdä teidän majesteettinne osalliseksi tämänlaatuisesta luottamuksesta, mutta tunnen itseni kovin onnettomaksi teidän majesteettinne hovissa, tahdon lähteä takaisin kotiini."