"Mistä yllätitte, jos saan kysyä?"
"Hyräilemästä lemmenlauluja."
"Se on totta, en sitä kiellä", myönsi de Guiche nauraen. "Niin, hyvä kreivi, minä hyräilin lemmenlaulujani."
"Sehän teille sopiikin."
"Minulleko?"
"Teille erityisesti, — jokaisen kauniin ja älykkään naisen pelottomalle suojelijalle."
"Mitä hittoa nyt latelettekaan?"
"Tunnettuja totuuksia, sen kyllä tiedän. Mutta kuulkaahan, minä olen rakastunut."
"Tekö?"
"Niin."