"Ja miten laadittuna? Katsotaanpa, vastaako se hänen suullisia ohjeitaan."
"Näin hän kirjoittaa", alkoi isäntä lukea:
' Komean Riikinkukon majatalon arvoisalle isännälle: Tietänette jo kohtauksesta, jonka muutamat huomattavat henkilöt ovat järjestäneet teidän majataloonne; minä kuulun seurueeseen, joka siten kokoontuu Fontainebleaussa. Varatkaa siis yhdellä kertaa pieni kamari ystävälleni, joka saapuu luultavasti ennen minua.'
"Tehän olette tämä ystävä?" Majatalon isäntä keskeytti lukemisensa. Malicorne kumarsi säveästi. Isäntä jatkoi:
'Ja iso huone minulle. Sali jää kokonaan minun asiakseni; mutta kamari on saatava huokeasta maksusta, se kun tulee vähävaraiselle kirjuriparalle.'
"Teitä hän siis tälläkin tarkoittaa?" sanoi isäntä.
"Niin… niin", myönsi Malicorne.
"Olemme siten selvillä asiasta: ystävänne vastaa oman huoneensa maksusta koko pidätysajalta, ja te olette vastuussa kamarista."
— Teilattakoon minut, jos tästä käsitän rahtuakaan! — ajatteli Malicorne itsekseen. Ääneen hän lisäsi:
"Tyydytte siis luottamaan siihen nimeen?"