"Te olette siis huoletta, te, mylord?"
"Ainakin siltä taholta, kyllä, täydellisesti."
"Ahaa, minä ymmärrän, te olette huoletta kuninkaan osalle?"
"Kuten sanoin."
"Mutta te ette ole yhtä rauhallinen minun suhteeni?"
"Luulin vakuuttaneeni teille, että luotan teidän ystävällisyyteenne ja vaiteliaisuuteenne."
"Kaiketikin, kaiketikin; mutta kenties ajattelette erästä seikkaa…"
"Mitä niin?"
"Että minä en ole yksin, — että minulla on tovereita, ja millaisia tovereita ne ovatkaan!"
"Oh, niin, minä tunnen heidät!"