"Ei, kiitos."
"Annoin Blaisoisille määräyksen luetuttaa sinulle sata pistolia heti kun tarvitsisit rahaa."
"En ole käynyt tapaamassa Blaisoisia, kreivi."
"Olet siis tullut toimeen rahoista?"
"Minulle jäi kolmekymmentä pistolia hevosten ostosta, jotka vein viime sotaretkelleni, ja herra prinssi pani suosiollisuudessaan minut kolme kuukautta sitten voittamaan kaksisataa pistolia pelipöydässään."
"Sinä pelaat? Siitä minä en pidä, Raoul."
"En milloinkaan pelaa, mutta herra prinssi käski minun hoidella korttejansa Chantillyssa eräänä iltana, kun kuninkaalta saapui kuriiri… minä tottelin, ja herra prinssi määräsi minulle sen pelierän voiton."
"Onko se talon tapana, Raoul?" kysyi Atos rypistäen kulmiaan.
"On, monsieur; joka viikko antaa herra prinssi jollekulle aatelismiehelleen jollakin syyllä samanlaisen tilaisuuden. Hänen korkeutensa saattueena on viisikymmentä aatelismiestä; minun vuoroni sattui siksi kerraksi."
"Hyvä! Sinä siis läksit Espanjaan?"