"Että tahdoitte levätä, sen kyllä tiedän; mutta siihen vastasin minä, että se aikomus ei sovellu minun tahtooni,… Minä lienen määrääjä?"
"Niin, sire."
"No hyvä! Teistähän oli taannoin tulossa muskettisoturien kapteeni?"
"Niin, sire."
"Kas tässä valtakirjanne allekirjoitettuna. Panen sen pöytälaatikkooni. Kun tulette takaisin eräältä toimitettavaksenne ajattelemaltani retkeltä, saatte samana päivänä itse ottaa valtakirjan laatikosta."
D'Artagnan epäröitsi vielä ja piti päätänsä kumarassa.
"No, no, monsieur", haastoi kuningas, "teidät nähdessään teitä voisi luulla tietämättömäksi siitä, että hänen kaikkein kristillisimmän majesteettinsa[36] hovissa muskettisoturien päällikkö saa arvosijansa Ranskan marskien yläpuolella?"
"Sen tiedän, sire."
"Pitääkö siis uskoa, että te ette luota sanaani?"
"Oh, sire, älkää toki uskoko mitään sellaista!"