"Te erehdytte; toivottomasti kyllä, mutta ette ilman vastatunnetta."
"Oi, minä en rakkaudessa tunnusta muuta kuin yhden todisteen, ja sitä todistetta odotan yhä."
"Tulin antamaan sen teille, monsieur."
Fouquet tahtoi sulkea markiisittaren syliinsä, mutta tämä vapautui kieltävällä liikkeellä.
"Erehdytte siis yhä, monsieur; ettekö tyydy ainoaan, mitä voin teille suoda, — alttiiseen kiintymykseeni?"
"Voi, te ette siis rakasta minua; kiintymys on vain avu, rakkaus on vallitseva intohimo."
"Kuunnelkaa minua, monsieur, pyydän teitä; en olisi tullut tänne ilman vakavaa aihetta, senhän käsittänette."
"Mitä välitän aiheesta, kun vain olette täällä, — kun saan teitä katsella ja puhutella!"
"Niin, olette oikeassa, pääasia on, että olen täällä kaikkea huomiota välttäneenä ja että saan puhua kanssanne."
Fouquet vaipui polvilleen.