"Ei, hän haluaa vain rahaa, siinä kaikki."
"Se ajaa saraan asian! Satatuhatta écuta kuukausittain kahden vuoden aikana! Corbleu, minä hänen hupinsa maksan, Gourville, ja tunnen tilini." Gourville puhkesi viekkaaseen naurun hykähtelyyn. "Niin, sinä tahdot sanoa, että hänet kustantaa kuningas", lausui yli-intendentti. "Voi, Gourville, se on viheliäistä pilaa, nyt ei sovi sellainen!"
"Älkää pahastuko, monseigneur."
"Lähtekäämme jo! Abbé Fouquet menköön vain matkoihinsa, minulta ei liikene kolikkoakaan."
Gourville astahti ovelle päin.
"Hän on nyt pysynyt kuukauden poissa", jatkoi Fouquet; "miksei yksin tein kahta!"
"Hän pahoittelee huonoa seuraansa", arveli Gourville, "ja huomaa teidät paremmaksi kuin kaikki heittiönsä."
"Ei kestä kiittää. Olet tänään ruvennut omituiseksi puoltajaksi, Gourville… abbé Fouquetin puhdistajaksi!"
"No, kaikilla asioilla ja ihmisillä on hyvä puolensa, hyödyllinen piirteensä, monseigneur."
"Abbén elättämillä ja juottamilla retkuillako on hyödyllinen piirteensä? Todista se minulle."