"Lyhin tie paikasta toiseen on suora viiva", intti d'Artagnan.
"Te unohdatte vuoroveden, monsieur."
"No, vaikka otetaankin lukuun luode ja vuoksi."
"Ja tuulen."
"Joutavia! Eihän se ole vakinainen."
"Se ei ole vastuksena tällä reitillä: Loiren vuolle työntelee aluksia melkein Croisiciin asti. Jos niissä on jotakin paikattavaa tai miehistö haluaa levähtää, ne tulevat sitten rantaa pitkin Piriaciin. Täältä lähtee merivirta vastakkaiseen suunaan, vieden alukset puolenkolmatta lieuen päähän Dumet-saarelle."
"Vaikka niinkin."
"Sieltä Vilainen virranpaine työntää ne toiselle saarelle, Hoedicille."
"Se on selvä."
"No niin, monsieur, siltä saarelta Belle-Isleen on ihan suora matka. Bellekirkin molemmin puolin hyrskehtivä meri soluu kuin peilinä kanavana noiden kahden saaren välissä; jaalat lipuvat sen pinnalla kuin hanhet Loirella, — niin on sen asian laita."