"Mainiota!" ihastui d'Artagnan; "se yllyttää haluani tavata kunnon Aramista", ja hän kannusti hevostaan, joka karkasi uuteen vauhtiin.
" Peste!" virkkoi Portos, "tätä menoa olemme tunnissa perillä."
"Paljonko onkaan taivalta, Portos?"
"Puolenviidettä lieuen verran."
"Sitä voisi sanoa joutuisaksi kiidätykseksi."
"Me olisimme saattaneet käyttää kanavatietä, veikkoseni, mutta hiiteen soutajat ja vetohevoset! Edelliset kuljettavat kilpikonnan kyydillä ja jälkimmäiset etanan, ja kun on tilaisuus puristaa hyvä juoksija polviensa väliin, niin ratsu on parempi kuin sekä soutajat että kaikki muut kulkuneuvot yhteensä."
"Ja etenkin sinulle, Portos, joka aina olet niin muhkea hevosen selässä."
"Minä olen painava, ystäväiseni; olen hiljattain punnituttanut itseni."
"Ja paljonko painat?"
"Kolme sentneriä!" vastasi Portos ylpeästi.