"Hän en todella yleiseenkin tuntematon, monsieur", myönsi Malicorne hymyillen.
"No, minä puhun prinssille. Onhan hän kai hyvää sukua?"
"Vanhaa ja kunnioitettua syntyperää, leskiherttuattaren seuraneiti."
"Hyvä on! Tahdotteko tulla mukaan prinssin luo?"
"Mielelläni, jos suotte minulle sen kunnian."
"Ovatko vaununne täällä?"
"Ei, tulin ratsain."
"Tuossa puvussa?"
"Ei, monsieur; saavuin Orléansista kyytihevosella ja vaihdoin asuani ennen kuin esittäysin teille."
"Niin oikein, tehän jo sanoitte tulevanne Orléansista", tuumi kreivi ja rypisti de Manicampin kirjeen taskuunsa.