"Tuo on silkkaa järkeä", arvosteli Buckingham pistäen miekkansa takaisin huotraan, "ja pyydän teitä suomaan anteeksi, herra de Bragelonne, että annoin ensi hetkenä houkutella itseäni maltittomuuteen."
Mutta de Wardes päinvastoin hypähti raivostuneena eteenpäin ja miekka koholla uhkasi Raoulia, joka hädin ehti turvautua neljännesväistöön.
"Varovammin, monsieur, — olitte puhkaista silmäni!" virkkoi Bragelonne rauhallisesti.
"Mutta ettekö siis tahdo taistella?" raivosi de Wardes.
"En tällä hetkellä; mutta minä lupaan heti Pariisiin tultuamme viedä teidät herra d'Artagnanin luo, jolle sitten esitätte valituksenne. Herra d'Artagnan pyytää kuninkaalta lupaa käydä miekkasille kanssanne, kuningas suostuu siihen, ja saatuanne maistaa hänen säiläänsä te varmasti ajattelette alistuvammalla mielellä raamatun opetuksia vääryyksien unohtamisesta, hyvä herra de Wardes!"
"Haa!" kiljaisi de Wardes moisen kylmäverisyyden tuskaannuttamana: "kyllä näkee, että te olette puolittain lehtolapsi, herra de Bragelonne!"
Raoul kävi kasvoiltaan vaaleaksi kuin palttina; hänen silmistään leimahti salama, joka sai de Wardesin hätkähtämään taaksepäin. Se kauhistutti Buckinghamiakin, ja herttua heittäysi kiistaajain väliin, joiden hän odotti näkevänsä karkaavan käsiksi toisiinsa. De Wardes oli säästänyt tämän solvaisunsa viimeiseksi; hän kouraisi kiivaasti miekkansa kahvaa ja valmistausi otteluun.
"Olette oikeassa, monsieur", lausui Raoul, rajulla ponnistuksella malttaen mielensä; "tiedän ainoastaan isäni nimen. Mutta minä tunnen kreivi de la Fèren kunnon ja kunniallisuuden liian hyvin, hetkeäkään pelätäkseni, että syntymääni liittyy mitään tahraa, kuten te näytte vihjaavan. Äitini tuntemattomuus on minulle niin ollen vain murhe eikä häpeä. Mutta teiltä puuttuu säädyllistä inhimillisyyttä, monsieur, kun soimaatte minua seikasta, josta tunnen vain murhetta. Loukkaus on joka tapauksessa nyt lausuttu, ja tällä kertaa katson itseni loukatuksi! Olkoon siis sovittuna, että te välienne selviydyttyä herra d'Artagnanin kanssa hyvitätte minun asiani."
"Ohoh", vastasi de Wardes karvaasti hymyillen, "sitä tavatonta varovaisuutta, monsieur! Vastikään takasitte minun saavan herra d'Artagnanin miekasta iskun, ja vasta sen tapahduttua te tarjoudutte taistelemaan kanssani."
"Älkää olko siitä huolissanne", sanoi Raoul jäykän vimman vallassa; "herra d'Artagnan on taitava miekkamies, ja minä pyydän häneltä sitä suosiollisuutta, että hän menettelee teidän suhteenne kuten isällennekin kävi, — että hän ei suorastaat surmaa teitä, suodakseen minun nautinnokseni lopettaa teidät parannuttuanne, sillä te olette ilkimys, jonka juonia kävisi vastedes vaikeaksi varoa, herra de Wardes."