"Hyvinkin viisikymmentätuhatta livreä vuodessa, joten siis olette kolmen vuoden mittaan korjannut puoleenne sataviisikymmentätuhatta livreä ylimääräistä tuloa."
"Te ette ota huomioon erästä seikkaa, hyvä herra d'Artagnan, kun itse olette saanut suoranaisen virkanimityksen kuninkaalta: minä sain toimeni herroilta Tremblaylta ja Louvièrelta!"
"Totta kyllä, niin, — ja Tremblay ei ollut sellainen mies, joka olisi ihan lahjaksi jättänyt teille paikkansa."
"Hoo, ei sen paremmin Louviérekaan. Minun oli suostuttava suorittamaan Tremblaylle lunastusta seitsemänkymmentäviisituhatta livreä."
"Sievä erä!… Entä Louvièrelle?"
"Saman verran."
"Heti näppiin?"
"Ei toki, se olisi ollut mahdotonta. Kuningas lisäksi ei tahtonut — tai oikeammiten herra de Mazarin ei tahtonut — jättää noita kahta herraa näköjään huonoille päiville, ja niinpä he saivat vielä erikseen julkisesti vahvistetuiksi itselleen kerrassaan muhkeat peräytymisehdot."
"Mitä he vielä saattoivat tarvita teidän myönnettyänne heille noin suuren hyvityksen?"
"Ajatelkaas — kolmen vuoden ylimääräiset vuositulot päällepäätteeksi!"