Fouquet tarttui kuninkaan käteen, suudellen sitä. Ludvigin koko ruumis värähti, mutta hän sieti rahaministerin huulten kosketuksen. Viisi minuuttia myöhemmin d'Artagnan, jolle oli toimitettu kuninkaan käsky, astui Ludvig XIV:n huoneeseen.
Aramis ja Filip olivat omassa suojassaan, yhä tarkkaavaisina, yhä kuunnellen.
Kuningas ei antanut muskettisoturien kapteenille aikaa astua hänen nojatuolinsa luo, vaan riensi häntä vastaan.
"Pitäkää huolta", huudahti hän, "että kukaan ei pääse tänne."
"Hyvä, sire", vastasi soturi, jonka tarkka silmä oli jo aikaa sitten huomannut hallitsijan kasvojen kolkkouden.
Annettuaan määräyksen ovella hän palasi kuninkaan luo.
"Kuuluuko jotakin uutta, sire?" kysyi hän.
"Paljonko miehiä teillä on täällä?" tiedusti kuningas antamatta muuta vastausta kysymykseen.
"Mihin tarpeeseen, teidän majesteettinne?"
"Paljonko miehiä teillä on?" toisti kuningas jalkaansa polkien.