"Herra d'Herblayn ja herra du Vallonin armahdusta."
"Murhamiesteni?"
"Kahden kapinoitsijan vain, sire."
"Oh, minä ymmärrän, että pyydätte armoa ystävillenne."
"Ystävilleni!" toisti Fouquet syvästi pahoillaan.
"Ystävillenne, niin; mutta valtakuntani turvallisuus vaatii varoittavaa rangaistusta syyllisille."
"En tahdo huomauttaa teidän majesteetillenne, että juuri olen toimittanut teille takaisin vapautenne, pelastanut elämänne."
"Monsieur!"
"En tahdo muistuttaa, että jos herra d'Herblay olisi tahtonut esittää salamurhaajan osaa, olisi hän ilman muuta voinut riistää teidän majesteetiltanne hengen tänä aamuna Sénartin metsässä, ja kaikki olisi päättynyt siihen."
Kuningas säpsähti.