Vanha rouva keskeytti hänet:
"Enpä enää puhukaan teille herra Fouquetista. Kuninkaan matka Nantesiin tekee sen tarpeettomaksi. Herra Fouquet on minulle mennyttä miestä, ja teille samaten."
Colbert ei vastannut mitään.
"Nantesista palatessaan", jatkoi herttuatar, "kuningas — nykyään vain veruketta etsien — huomaa valtiosäätyjen esiintyneen pahasti, tehneen liian vähän uhrauksia. Säädyt sanovat, että verot ovat liian raskaita ja että valtionvarain hoito on saattanut maan rappiotilaan. Kuningas käy käsiksi yli-intendenttiin, ja silloin…"
"Ja silloin?" tiedusti Colbert.
"Oh, hän joutuu silloin julkiseen epäsuosioon. Eikö se ole teidänkin mielipiteenne?"
Colbert loi herttuattareen silmäyksen, joka tuntui lausuvan: — Jos Fouquet joutuu ainoastaan epäsuosioon, niin se ei ole teidän vikanne.
"On tietysti välttämätöntä", kiirehti rouva de Chevreuse huomauttamaan, "että teidän asemanne on aivan selvillä, herra Colbert. Näettekö ketään kuninkaan ja itsenne välissä Fouquetin kukistamisen jälkeen?"
"En käsitä", kierteli toinen.
"Ymmärrätte minua piankin. Mihin teidän kunnianhimonne tähtää?"