Se huomautus hiveli maustekauppiasta niin että hän oli hiertää nahan käsistään.
"Ahaa!" sanoi hän; "ollessani vain tyhmä, te ette ole uskonut minulla olevan laisinkaan aivoja."
"Hyvä, Planchet! Sattuvastipa sanoit!"
"Tarkatkaa ajatusjuoksuani, monsieur. Minä tulin tuumanneeksi", jatkoi Planchet, "että ilman hupia ei maailmassa saa onnea."
"No, siinä puhut ihan paikalleen!" yhtyi d'Artagnan.
"Tai kun hupia ei ole kovinkaan yleiseen tavattavissa, tulee ainakin hankkia viihdykkeitä elämän kiusojen lohduksi."
"Ja sinä lohduttelet itseäsi?"
"Niin juuri."
"Kerrohan, millä tavoin?"
"Minä käytän kilpeä ikävystymisen torjumiseksi. Arvioin määräajan kärsivällisyydelleni, ja juuri päivää ennen kuin tunnen ikävystyväni, minä haen hauskutusta."