"Katsotaanpa", virkahti kapteeni kallistaen korvansa Aramiksen suulle. Tämä kuiskasi hänelle nopeasti muutamia sanoja, joihin d'Artagnan vastasi:
"Juuri niin."
"Se ei petä!" huudahti Aramis ilostuneena.
"Järjestä siis hommasi ensi sekavuuden aikana, mikä siitä syntyy, Aramis."
"Oh, kyllä hoidan oman osani."
"Tuhatkertainen kiitos nyt teille, monsieur!" sanoi d'Artagnan upseerille. "Te olette saanut kolme ikuista ystävää."
"Niin", vakuutti Aramis.
Ainoastaan Portos pysyi yhä ääneti, mutta hän nyökäytti päätänsä.
Hellästi syleiltyään kahta vanhaa ystäväänsä d'Artagnan läksi Belle-Isleltä Colbertin antaman eriämättömän kumppanin kanssa.
Lukuunottamatta sitä selittelyn tapaista, johon kunnon Portos oli tyytynyt, ei siis mitään ollut muuttunut asianomaisten kohtalossa.