"Ah, oletpa oikeassa, Louise, ja sinä olet perin herkkätuntoinen. No hyvä, sinua ei ole karkoitettu."
"Oi, te ette ole kuullut Madamea, sen hyvin huomaa."
"Minä vetoan äitiini."
"Oi, te ette ole nähnyt äitiänne!"
"Hänkin? Louise-parka! Kaikki olivat siis sinua vastaan?"
"Niin, niin, Louise-parka, joka jo taipui myrskyn käsissä, kun te tulitte, kun te lopullisesti hänet mursitte."
"Oi, anteeksi."
"Te ette siis taivuta toista enempää kuin toistakaan; uskokaa minua, onnettomuus on korjaamaton, sillä minä en koskaan sallisi teidän käyttää voimaanne ja valtaanne."
"Hyvä on, Louise: osoittaakseni sinulle, kuinka suuresti sinua rakastan, teenkin sen, että menen Madamen puheille."
"Tekö?"