"Voitte lisätä", jatkoi Raoul, "että olen saanut syvää loukkaantumisen aihetta myöskin muotokuvasta, jonka herra de Saint-Aignan hyvin tietää."
"Kah, vieläkö muotokuvakin?… Mitä, — asunnon muutto, laskuluukku ja muotokuva! Mutta, ystäväni", sanoi Portos, "yksikin noista valituksen aiheista riittäisi nostamaan koko Ranskan ja Espanjan ritariston kiistakannalle, ja se ei merkitse vähää."
"Olette siis mielestänne nyt kylliksi evästetty, hyvä ystävä?"
"Mainiosti. Otan nyt mukaani varahevosen. Valitse kohtauspaikkasi ja odotellessasi harjoittele hyökkäysasentoja perinpohjin norjistuaksesi. Siten pääset parhaimmillesi."
"Kiitos! Odotan Vincennesin metsässä Minimesin luona."
"Se sopii… Mistä herra de Saint-Aignanin voi tavata?"
"Kuninkaan palatsista."
Portos soitti isoa kelloa. Hänen palvelijansa saapui.
"Juhlapukuni", virkkoi hän tälle; "hevoseni ja talutusratsu."
Palvelija kumarsi ja poistui.