"Sen saatte pian tietää. Mutta, suokaa anteeksi, te kerroitte minulle, että teille oli opetettu matematiikkaa, tähtitiedettä, miekkailua ja ratsastusta. Ette maininnut mitään historiasta."
"Toisinaan opettajani kertoi kuningas Ludvig Hurskaan, Frans I:n ja Henrik IV:n suurteoista."
"Siinäkö kaikki?"
"Siinä jokseenkin."
"No niin, minä käsitän, sekin on tapahtunut laskelman mukaan. Kuten teiltä oli poistettu nykyisyyttä heijastavat kuvastimet, samaten on teidät jätetty tietämättömäksi historiasta, joka kuvastaa menneisyyttä. Vangitsemisenne jälkeen teiltä on kielletty kirjat. Näin ollen teiltä on jäänyt paljon seikkoja tuntemattomiksi, joiden avulla olisitte voinut täydentää muistojanne tai saada valaisevampaa käsitystä olostanne."
"Se on totta", myönsi nuori mies.
"Kuunnelkaa, kun kerron teille muutamin sanoin, mitä Ranskassa on tapahtunut näinä kolmenakolmatta tai neljäskolmatta vuonna eli otaksutusta syntymäpäivästänne asti, — sanalla sanoen, siitä hetkestä saakka, joka on kohtalonne alkuna."
"Puhukaa."
Ja nuori mies kävi jälleen vakavaksi ja miettiväiseksi.
"Tiedättekö, kuka kuningas Henrik IV:n poika oli?"