"Joka tapauksessa hän nurisi, kuulkaa; on siis jotakin tavallisuudesta poikkeavaa tekeillä. On mahdollista, että François ei nurkunutkaan väärin, vaan että te erehdytte kieltäytyessänne häntä kuuntelemasta."
"Erehdynkö? Minäkö olisin väärässä Françoisin edessä. Sepä hittoa!"
"Tarkoitan säännöttömyyttä virallisen järjestyksen kannalta. Suokaa anteeksi, että katsoin velvollisuudekseni tehdä teille tämän huomautuksen, kun asia toki saattoi olla tärkeä."
"Hoo, voitte olla oikeassa", sammalsi Baisemeaux. "Kuninkaan käsky on pyhä! Mutta määräykset, jotka saapuvat illallista syödessä, sanon sen vieläkin, piru ne…"
"Jos olisitte tehnyt tuon suurelle kardinaalille, eh, paras herra Baisemeaux, ja jos määräys olisi ollut kiireellinen…"
"Minä teen sen, jotta en häiritsisi piispaa. Eikö se riitä puolustukseksi, morbleu!"
"Älkää unohtako, Baisemeaux, että olen kantanut soturin viittaa ja tottunut kaikkialla kohtaamaan käskyjä."
"Te siis tahdotte…?"
"Tahdon, että täytätte velvollisuutenne, ystäväni. Niin, minä pyydän teitä tekemään sen, ainakin tämän sotilaan esimerkiksi."
"Sopiihan niinkin", myöntyi Baisemeaux. François odotti yhä.